Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Elämä syövän jälkeen

Re: Romadus 5 kk hoitojen jälkeen

Niin, "hölmö" lause on, ole onnellinen että olet selvinnyt. Kerran syöpä niin se on aina läsnä jollain muotoa ja jättää sinuun omat merkkinsä. Elät loppuelämän peläten erilailla kun terveet. Jotenkin se vaihe kun hoidot/leikkaus on ohi, heti sen jälkeen on onnessaan mutta aika nopeasti tulee tyhjyys. Kun on kauan elänyt jännityksessä, alkaa vähän kuin kaipaan sitä jännitystä vaikka pelkääkin. Nykyään meille jaetaan rohkeuspisteitä siitä kuinka hyvin otamme sairauden, uskomatonta. Ja yleensä ne jotka niin tekee ovat niitä joilla ei itsellä ole kokemusta syövästä. Kylläpä osaat sairastaa hyvin, et rasita muita ja et itkeskele missään ja olet rohkea ja iloinen ja positiivinen koko ajan. Voi helvetin helvetti. Kahta syöpäsairasta verrataan toisiinsa kumpi on rohkeampi sairautensa kanssa. Kaikkeen törmää.

Itke ihmeessä. Ei se itkukaan mikään mittari ole. Mutta ilmeisesti olet antanut itsellesi vähän löysää ja uskallat jo hiukan iloita siitä että olet kuitenkin nyt selvinnyt ekasta vuodesta. Ja muista kuitenkin luottaa siihen koko ajan että syöpä on sinun kohdalla ohi. Mutta ne hormonit.... Ja on tervettä pelätä.
Ja olet varmasti muuttunut ihmisenä syöpäsi aikana. Se on fakta. Luonto on myös kumma asia. Yleensä keväällä kun luonto herää kukkaan niin silloin on heikoimmillaan ja voi itkeä kun lehdet tulevat puihin. Aistit jotenkin terävöityy sairastuttua ja näkee luonnon aivan erilailla.
Ja hoidot väsyttää, on kroonisesti väsynyt.

Itse olen kaikesta huolimatta ihan ok ,sairastan parantumatonta, levinnyttä syöpää ja pelkään joka 3 kk ja muutun hirviöksi ennen tuloksia.
Kaipaan, että saisin olla työssä mutta olen sairauseläkkeellä. Kaipaan normaalia kiireistä elämää. Enpä olisi terveenä liikaa työtätekevänä ihmisenä ikinä uskonut sitä. Kaipaan yhteisiä lounaita työkavereiden kanssa, juoksemista lentokentällä. Kun sai ostaa vaatteita miettimättä ihan hirveästi hintaa. Kun sairastut, tulot laskee ja nyt kun tarvitsisi eniten rahaa niin sitä ei ole enään samanlailla kun työssä ollessa. Niitä on niin paljon mitä kaipaa. Ja yleensä ihmiset sanovat kun mainitset näitä asioita, "oo onnellinen että ei tarvii olla töissä. Mä jäisin heti kotiin jos voisin".

Syksyä!!!

sm | 29.9.2013 klo 19:00:11